Sosiaalinen media on muuttanut ihmisten välistä kanssakäymistä todennäköisesti lopullisesti. Se tarjoaa muun muassa mahdollisuuden hakeutua sellaisen tiedon äärelle ja yhteisöihin, joita omasta arjesta ei muuten löytyisi. Keskusteluissa lähestytään usein sosiaalista mediaa ihmisryhmien välisen dialogin polarisoitumisen ja trollaamisen tapaisten ääri-ilmiöiden kautta. Siksi tässä artikkelissa tarkastellaan tarkoituksella somen tsemppaavia ja voimauttavia vaikutuksia. Suurin osa suomalaisista kuitenkin käyttää sosiaalista mediaa säännöllisesti ja saa siitä itselleen iloisia elämyksiä, viihdettä päiväänsä ja uutisiakin. On kyseessä sitten virtuaalinen deittipalvelu, luokkakokous, harrastusryhmä, uutistoimisto, kirpputori, koulu tai vertaistukiryhmä, sosiaalisen median parhaat puolet ansaitsevat tunnustusta.
Some yhdistää ihmisiä
Vuosittain suomalainen sosiaalisen median asiantuntija Harto Pönkä laatii katsauksen eri somepalveluiden suosiosta. Vuonna 2019 katsaus kertoi, että suurin osa suomalaisista käyttää ainakin yhtä somekanavaa säännöllisesti. Jättisome Facebookissa käy 65 % suomalaisista (2,6 miljoonaa henkeä), ja Instagramissakin on 40 % kansasta (1,6 miljoonaa). Suosituimpia ovat WhatsApp (2,8 miljoonaa käyttäjää) ja YouTube (2,7 miljoonaa). Somen paras puoli ihmisseuraa kaipaavalle onkin nimenomaan siinä, että siellä suurin osa suomalaisista ihmisistä jo on! Voit pitää somen kautta yhteyttä sekä olemassa oleviin ystäviin ja tuttaviin tai solmia ihkauusia tuttavuuksia, jos sellaista satut kaipaamaan.
Aiemmin yhteydenpito toisiin oli joko tarkasti maantiedon perusteella rajattua tai erittäin hidasta. Oman kylän ihmiset tunnettiin, mutta kirjeen kulku toiseen kaupunkiin saattoi viedä päiviä – jos siis oli niin hyvässä asemassa, että osasi lukea saati kirjoittaa. Sosiaalisen median parhaita ominaisuuksia onkin sen suosioon perustuva mahdollisuus ylläpitää ihmissuhteita. On mahdollista vaikkapa elvyttää rakas lapsuusiän ystävyys uudelleen Facebook-kaveruuden myötä. Tai toisessa maassa opiskelevan serkun arkea ja edesottamuksia pystyy seuraamaan suvun WA-ryhmän kautta.
On myös olemassa somekanavia, joissa nimenomaan voi tavata uusia ihmisiä – tunnetuimpana tietysti deittipalvelu Tinder. Myös kavereita voi löytyä, esimerkiksi harrastukseen keskittyvän Facebook-ryhmän jutustelujen seurauksena. Sekaan vain!
Sosiaalinen media inspiroi ja tsemppaa
Negatiivisuuden kautta lähestyvät arvostelet somea siitä, että se saa ihmisen tuntemaan huonommuutta verratessaan omaa elämäänsä toisten kiiltokuvamaisiin someminuuksiin. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, vaan sosiaalinen media on myös viihteen, ideoiden ja inspiraation lähde monelle. Jos Minna Saarijärveltä seuraa fanittamaansa muusikko Marko Annalaa Instagramissa, ei Minna todennäköisesti kuvittele heidän tuntevan oikeasti. Marko Annalan postausten ponnahtaminen feediin kuitenkin viihdyttää ja parhaimmillaan liikuttaa Minnaa. Artistin keikkakuvat, kirjoittamisen prosessista puhuminen ja kännykkäräpsyt matkoilta ympäri Suomen saattavat kannustaa Minnaakin menemään keikalle, aloittamaan luovan kirjoittamisen tai matkailemaan kotimaassa. Tai vaikkei Minna tekisikään mitään näistä, tuntee hän Annalan tekemisiä seuratessaan ehkä yhteyttä ulkomaailmaan.
Etenkin Instagramin ja Pinterestin tapaisissa kanavissa moni käyttäjä kertoo seuraavansa inspiroivia tai ihailemiansa henkilöitä tai tahoja. Parhaassa tapauksessa esikuvina pitämiensä henkilöiden päivitysten seuraaminen innostaa tavoittelemaan omia unelmia tai tuottaa hyvää mieltä pienenä arjen piristysruiskeena. Inspiraatio ei ole sama asia kuin itseruoskinta, eikä sellaisen etsiminen tarkoita sitä, että vertailisi itseään muihin. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että hyväntuuliset tiedotteet paikallisen venekerhon Facebook-ryhmässä saavat ostamaan sen veneen, josta on jo kauan haaveillut. Tai ylpeänä muotojaan esittelevän kehopositiivisuusaktivistin videot kannustavat työstämään omia itseinhon tuntemuksia. Yksinkertaisimmillaan kyse voi olla myös konkreettisten vinkkien hakemisesta vaikka sisustusblogien selaajille.
Sosiaalinen media antaa tilaa marginaaleille
Somen herkästi aliarvioitu hyöty on sen kyvyssä tuoda perinteisesti vähälle huomiolle jääneitä ryhmiä ja ajatuksia entistä laajemman joukon tietoisuuteen. Esimerkiksi harvinaisten sairauksien kanssa elävät ihmiset saattoivat tuntea itsensä ennen somea paljon yksinäisemmiksi, jos vertaistukea ei löytynyt edes samasta maasta. Nyt sosiaalinen media mahdollistaa esimerkiksi aivokasvainta sairastavien lasten vanhemmille tilaa kohdata, vaihtaa tietoa, vertailla hoitokäytäntöjä ja vinkata luotettavista lääkäreistä paljon nopeammin kuin entisinä aikoina. Tai suhteellisen pieneen vähemmistöön kuuluvat transihmiset pystyvät kohtaamaan netissä, halutessaan tiloissa joita ei ole tarkoitettu cis-sukupuolisille. Sosiaalisessa mediassa itseään erikoisena pitänyt henkilö saattaa huomata, ettei olekaan yksin maailmassa.
Koska somealustoilla herkästi sama ihminen tuo julki eri puolia itsestään, joutuvat hänen somekontaktinsa todennäköisesti myös altistumaan sisällölle jonka pariin he eivät itse hakeutuisi. Tämä saattaa johtaa ärtymykseen ja kontaktin katkeamiseen, mutta tavallisemmin se saa ihmiset oppimaan uutta. Esimerkiksi filosofian tutkija saattaa käyttää Facebook-seinäänsä kertoillakseen työnsä arjesta. Hänen kaupan kassana työskentelevä koulukaverinsa ei olisi kiinnostunut kuulemaan kenen tahansa akateemikon työpäivästä, mutta vanhan yläastekaverin jutut sen sijaan ovatkin yllättäen kiinnostavia. Näin kaupan kassa saa uuden näkökulman tutkijan työhön. Lisäksi esimerkiksi Twitterin kautta erilaiset sosiaalisen oikeudenmukaisuuden teemat ovat siirtyneet aktivistipiireistä valtavirran keskusteluihin ja somesta sanomalehtiin. Some muuttaa maailmaa vähän kerrallaan.
Somesta saa nauttia
Sosiaalinen media on tietenkin hyvä renki, mutta huono isäntä. Kohtuukäyttäjälle somen hyödyt ovat useimmiten kuitenkin kiistattomat. Jos ei julkaise arkaluonteista tietoa, vertaile itseään toisiin tai ymmärrä kanssaihmisiä tahallaan väärin, on sosiaalinen media parhaimmillaan iso ilo elämässä. Se on sitä paitsi tullut jäädäkseen. Tinderissä on solmittu jo sellaisia parisuhteita, jotka ovat johtaneet avioliittoihin ja lapsiin. Twitterissä sovitaan mielenosoituksia, ja YouTubessa mielipidevaikuttajat puhuttelevat miljoonia seuraajiaan. Ihmisten suhde sosiaaliseen mediaan on tietenkin jatkuvasti kehittyvä. Tämä edullinen ja joka puolelle levittäytynyt mediamuoto ei ole enää uusmedia, se on osa suomalaisten arkea. Iloitkaamme yhdessä somen parhaista puolista.